Teatterikäynti Lahden kaupunginteatterissa katsomassa "Täällä Pohjan tähden alla"

Hei! Kaikki Lahden yhdeksäsluokkalaiset pääsivät katsomaan pari kuukautta sitten Täällä pohjan tähden alla teatteria Lahden kaupunginteatteriin. Pari päivää ennen teatterikäyntiä kuulin, mistä kyseinen teatteri kertoo. Se kertoo tarinaa Suomen sisällissodasta, jossa punaiset ja valkoiset taistelivat toisiaan vastaan. 

Kun saavuimme teatteriin, meillä oli hirveä kiire päästä paikoillemme, koska teatteri oli juuri alkamaisillaan. Sain peppuni penkkiin ja puhelimen sammutettua, sitten alkoikin itse näytelmä. Yleisö, joka oli 99% Lahden yhdeksäsluokkalaisia oli yllättävän hiljainen ja näytelmään pystyi keskittymään. En osannut odottaa näytelmästä tai sen näyttelijöistä mitään. 

Näytelmässä oli todella pysyttävä koko ajan mukana ettei pudonnut kyydistä. Väliaikaa saikin sitten odottaa. Ensimmäinen puoliaika kesti reilun tunnin ja toinen puoliaika hieman vähemmän. Väliajalla näin ystävääni Ainoa, joka oli tullut luokkansa kanssa katsomaan samaa teatteria. Väliaika kuluikin sitten ystävien kanssa rupatellessa. 

Toinen puoliaika kului hieman nopeammin kuin ensimmäinen. Siinä oli enemmän tapahtumia ja mielenkiintoisempia kohtauksia. Ainut häiriötekijä teatterikäynnin aikana oli se, kun jotkut lähellämme käyttivät puhelinta. Puhelimen näytöstä heijastuva valo häiritsi keskittymistä, mutta siitäkin selvittiin. 

Käyn todella harvoin teatterissa, mutta teatterikäynnin jälkeen mieleeni herää kysymys, miksen käy siellä useammin. Tunnelma on teatterissa tavallaan ihan omanlaisensa verrattuna elokuvateatteriin. Mielestäni teatterissa tunnelma on elävämpi, koska se mitä seurataan, näytellään siinä hetkessä ja mitä vain voi sattua milloin vain. Teatterikäynti kestää myös yleensä kaksi kertaa sen mitä elokuva. Elokuvateatterissa laitetaan elokuva pyörimään ja sitä sitten kaikki tuijottavat 1,5 tuntia putkeen. Vertaillessani teatterikäyntiä elokuviin menoon, suurin ero on mielestäni itse kokemus. Teatteriin meno on kokonaisuudessaan elämys, toisin kuin elokuviin meno. Molemmat ovat mielestäni ihan mahtavia ja on hienoa, että Lahdessakin on mahdollista mennä sekä elokuviin, että teatteriin.

Tämä teatterikäynti oli oikein mukava, vaikka itse näytelmä ei herättänyt minussa mitään sen suurempia tunteita. Pitää useimminkin alkaa käymään teatterissa. Suosittelen sitä teille lukijoillekin super paljon!

Aurinkoista viikkoa kaikille!    

- Ona :)